Puutarhanhoito

 

Aurinko, aurinko lettuja paistaa…Aurinko pilkistää pitkästä aikaa verhojen raosta. Tuo kaivattu valoilmiö lämmittää luontoa ja mieltä. Se saa mielen vaeltamaan kohti kesää. Oppimisen ja osaamisen kohdalla ajatukset ajautuvat puutarhaan. Mitä kaikkea pitääkään taas muistaa puutarhanhoidossa?

Luonnonmukaisen ajattelun myötä puutarhan hoitaminen on noussut uudestaan osattavien taitojen listalle. Pienenkin kasvimaan tai edes yhden kasvin hoitaminen vaatii tietoa ja taitoa. Kaupungistumisen myötä viljely ei ole automaattisesti verissä, eikä taito kasvien hoitoon välttämättä kulje suvussa eteenpäin. Onneksi apua on tarjolla muualta.

Nyt kun mietitään, mitä ja miten kevätauringolta suojaisi? Pitäisikö tuijat suojata auringolta? Muistanko kalkita nurmikon vielä, kun on vähän lunta nurmikon päällä, jotta kalkki siirtyisi maahan sulavan lumen mukana? Mitä hyötykasveja haluan laittaa puutarhaan ja mihin kohtaan, jotta kierto menisi oikein? Hankinko kesäkukat valmiina vai yritänkö kasvattaa jotain itse? Näissä asioissa helpon avun antavat puutarhakirjat ja netti. Puutarhakalenterit ovat myös oiva apu (tässä muutama).

Luonnosta oppiminen on jatkuvaprosessi. Kaikkia puutarhan ja kasvien hoito ei toki kiinnosta. Kesän ja puutarhan suunnittelu ja hoito ovat ihan mukavaa puuhaan, kun niihin on kerran hurahtanut. Paljon mietittävää se kuitenkin vaatii. Ja yrittämistä. Ja epäonnistumista. Onneksi luonto usein palkitsee pohdinnan ja osan yrittämisestä, kun päästää nauttimaan kukkaloistosta tai puutarhan antimista. Yritykset eivät kuitenkaan aina onnistu, mutta sitten kokeillaan jotain muuta. Ja sitten kun itse lopettaa yrittämisen luonto tuo ne luonnollisimmat elementtinsä puutarhaan eli ainakin voikukat.  J