OECD ja koulutustaso

Tänään Ylen aamu-uutisissa vilahti juttu OECD:stä ja koulutustasosta (Kauppalehden juttu). Sen mukaan Suomen koulutustaso on laskussa ja alle OECD:n keskiarvon. Vertailussa on tarkasteltu työmarkkinoille siirtyvien korkeasti koulutettujen määrää, jossa Suomessa ei ole tapahtunut vastaavaa nousua kuin muissa OECD-maissa. OECD mittareista pitää kuitenkin muistaa, että ne ovat jonkun tilaamia. OECD:lta saa sitä mitä tilaa. Näin on todettu muun muassa Johanna Kallon väitöstutkimuksessa.

OECD maista esimerkiksi Tanskassa päivähoidossa / varhaiskasvatuksessa työskentelee tällä hetkellä murto-osa koulutettua henkilökuntaa, kun taas Suomessa jokaiselta varhaiskasvattajalta vaaditaan tutkintoa asetuksen mukaan. Varhaiskasvatuksessa meillä työskentelee sekä toisen asteen ammattikoulutettua henkilökuntaa että korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Tässä vertailukohdassa Tanskan on helppo nostaa koulutetun henkilökunnan määrää, kun se taas ei ole meillä mahdollista. Toki korkeakoulutettujen määrää voidaan asetuksilla lisätä. Tässä esimerkissä voi toki kysyä, onko se tarpeen meillä?

Yleisesti ottaen korkeasti koulutettujen huono työllistyminen Suomessa on ollut jo tiedossa jonkin aikaa. Tämä haastaa miettimään, mitä koulutuksia tarvitaan ja kuinka paljon ihmisiä millekin aloille kannattaa kouluttaa. Koulutuspolitiikkaa pitää siis tarkastella. OECD mittarit antavat viitteitä asioista, joita on hyvä pohtia koulutuspolitiikkaa suunniteltaessa. Koulutuspolitiikassa pitää tosin muistaa ottaa huomioon kansalliset erikoistarpeet kansainvälisten rinnalla, eikä vain tuijottaa kansainvälisiä mittareita.