Ajatellaanpa tilannetta, jossa oltaisiin
työpaikkakokouksessa ja käytössä olisi vain Facebookin tarjoamat
vuorovaikutustyökalut: tykkää ja kommentoi. Vapaissa kanssakäymisissä ja palaverissa
käsiteltäviä asioita voisi kommentoida vai näillä keinoilla. Mitä kertoo asian
esittelijälle, jos kaikki eivät tykkää hänen esittämästään asiasta, eli eivät
”peukuta” sitä? Kertovatko ne siitä, että idea on huono vai siitä, että muut
eivät ole huomanneet tai kuunnelleet häntä?
Asioiden kommentointi onkin vaikeampi juttu. Jos asiaa pitää
kommentoida kirjallisesti ja julkisesti, pitää osata hyvin kirjallisen
kommunikoinnin keinot. Väärinkäsityksen määrä on suunnaton, jos kirjallinen
viesti epäonnistuu. Ja jälleen kirjallista kommenttia saa ”peukuttaa” tai
kommentoida. Oma kommunikointi tulee muidenkin arvioitavaksi. Haasteelliselta
vaikuttaa.
Toisen asioiden ”tykkääminen” on paljon helpompaa ja
”hajuttomampaa” kuin asioiden kommentointi. Jos kommentoit: Hienoa ja piste
(Hienoa.) – Se voi vaikuttaa turvalliselta, mutta vastaanottaja voi tulkita sen
vähän laimeaksi vastaanotoksi. Se voi vastata myös esimerkiksi ”ihan sama”
kommenttia. Kommentti: Hienoa ja huutomerkki (Hienoa!) – Voi vaikuttaa
puolestaan esimerkiksi huutamiselta. Kommentti: Hienoa ja kysymysmerkki (Hienoa?)
– Tuo taas kyseenalaistamisen mukaan kommentoimiseen. Varmin keino välttää
väärä ymmärrys lienee siis loppumerkin pois jättäminen (Hienoa), mutta
viestiikö se, että asia on kesken?
Vuorovaikutus ei siis ole helppoa Facebookin tarjoamilla
peruskeinoilla ja ne eivät ehkä sovellu luonnossa tapahtuvaan sosiaaliseen
kanssakäymiseen. Netissä käytävä kanssakäyminen noilla keinoilla vaatii myös
oman opettelunsa, jotta isommilta väärinkäsityksiltä vältytään. Vuorovaikutustaitoja
pitää täten opetella ja harjoitella, oli sitten kanssakäymisissä toisten kanssa
kasvotusten tai koneen välityksellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti